Lähialueilta löytyy onneksi paljon mielenkiintoista nähtävää. Keimiönniemen vanhat kalapirtit ovat yksi niistä. Pirtit ovat edelleen kalastajien käytössä. Pirttien ruohottuneet katot tuovat mukavan lisämausteen muutenkin kauniisiin rakennuksiin.
Keimiönniemi sijaitsee Jerisjärven rannalla, joka tänään oli peilityyni.
Kuvailu ja kevyt patikointi alkoi siinä määrin hiukoa, että Sauvakävelijä siirtyi Hotelli Pallakseen nauttimaan maukkaan poronkäristyksen, puolukoiden, suolakurkkujen ja perunamuusin kera.
Hotelli Pallaksen pihalla vietettiin Pallaspäiviä ja sieltä lähteviä kävelyreittejä kiersi useita turisteja.
Sauvakävelijää eivät moiset opastetut kävelyreitit kiinnosta. Hän sauvoo yksin sinne minne muut eivät uskaltaudu, sinne missä turistit kirkuvat pelosta ja luonto on armoton.
Sinne, missä silmänkantamattomiin on pelkkää erämaata. Ei nuotiopaikkoja, ei valmiita laavuja, vain Sauvakävelijä, suo ja pohjolan julman kaunis olemus.
Suo toisensa jälkeen hän jatkaa kulkuaan, rohkeasti kohti uusia seikkailuja...kunnes luovuttaa ensimmäisen kymmenen metrin jälkeen todettuaan kuinka tehokkaasti kyynärsauva uppoaakaan vetiseen suohon.
Illalla Sauvakävelijä rentoutuu Jerisjoen rannalla ruokkimalla mäkäräisiä ja kalastamalla yhden ahvenen.
4 kommenttia:
Kuinka käykään kateeksi.
Perkeleen komeita kuviakin vielä sait!
-Cekk
ROHKEESTI VAAN SUOLLE, JA SEN YLI! HURRAA
Alan olla aika huolestunu poheemien vaikutteiden poissaolosta. Ei kaljaa, ei sekoilua, ei loukkaantumisia ja ennen kaikkea EI NAISIA. Vapaa viriili mies reissussa ilman poheemeja seikkailuja ja naiskokemuksia. RYHDISTÄYDY!!!!
voi ku mukavan näkösiä maisemia.
en minä sawoon, mitäs mä sinne saakka :o? seuraava suunta on vähän kauempana kunhan jaksan sinnikkäästi kolmisen vuotta odottaa :)
Lähetä kommentti